Tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapia

Tuki- ja liikuntaelimistöllä tarkoitetaan luuston, nivelien, nivelsiteiden, jänteiden ja lihasten muodostamaa kokonaisuutta, jonka toimintaa säätelee hermojärjestelmä. Fysioterapian lähtökohtana on yleensä asiakkaan kokema liikkumisen /toimintakyvyn haitta tai ongelma, esimerkiksi polven tai selän kipu. Tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat ja oireilut voivat alkaa tapaturmaisesti tai kehittyä vähitellen kehon liiallisen tai liian vähäisen, yksipuolisen tai virheellisen kuormituksen seurauksena. Ikääntymiseen liittyvä rakenteiden rappeutuminen tai psyykkinen huonovointisuus saattavat olla myös osasyy tuki- ja liikuntaelinsairauksien oireiden kehittymiselle. 

Tuki- ja liikuntaelinfysioterapian tavallisimpia ongelmia ovat:

• niska- ja hartiaseudun ongelmat
• selän ongelmat
• nivelrikko
• yksittäisten nivelten ongelmat (esimerkiksi polvi-, lonkka- ja olkanivelet)
• leikkausta edeltävä ja leikkauksen jälkeinen hoito esimerkiksi murtumissa sekä jänne- ja nivelsidevammoissa
• neurologisten sairauksien aiheuttamat ongelmat 

Fysioterapian toteutus perustuu aina asiakkaan lähtötilanteen kartoittamiseen. Tutkimustilanteessa pyritään selvittämään ongelman aiheuttaja ja mitkä tekijät helpottavat tai pahentavat oireita. Yhdessä asiakkaan kanssa suunnitellaan terapian kokonaisuus tavoitteineen sekä käytettyine terapiamenetelmineen.

Fysioterapian menetelmiä ovat esimerkiksi:

• neuvonta ja ohjaus, kotona tehtävät harjoitteet
• terapeuttinen harjoittelu
• manuaalinen terapia, kuten hieronta, faskiakäsittely ja mobilisointi
• fysikaalinen terapia, kuten kylmä- ja lämpöhoidot, sähköhoito, ultraäänihoito
• teippaus
• akupunktio
• apuvälinesuositukset

Fysioterapeutin vastaanotolle voi tulla fysioterapialähetteellä tai ilman lähetettä. Hoitojakson kertamäärät sovitaan tilannekohtaisesti yhdessä asiakkaan kanssa mahdolliset lääkärin suositukset huomioiden.

Tarpeen mukaan terapiaan sisältyy asiakkaan luvalla yhteistyö lääkärin kanssa ja/tai kirjallinen palaute.