Severin tauti

Severin taudista puhutaan silloin, kun rasitusperäistä kipua esiintyy kantaluussa, akillesjänteen kiinnityskohdan alueella. Severin tautia esiintyy yleisimmin 9-13-vuotiailla aktiivisesti liikkuvilla pojilla. Tytöillä oireita ilmestyy yleensä aiemmin. Erityisesti Severin tautiin altistavat harrastukset, joissa kantapäähän kohdistuu paljon iskuja tai ponnistusliikettä, jolloin akillesjänteeseen syntyy voimakasta vetorasitusta suhteessa kantaluuhun. Tällaisia harrastuksia ovat muun muassa jalkapallo, salibandy, ja luistelu.

Oireet alkavat usein kipuiluna kantaluun takaosassa. Kivut tuntuvat aluksi harjoittelun yhteydessä, jolloin kantapää on kosketusarka. Tällöin painon varaaminen kantapään päälle sattuu ja liikkuminen vaikeutuu.Pitkään jatkuessa kipuja voi esiintyä myös levossa. Pahimman kipuvaiheen helpottuessa kosketusarkuutta ei välttämättä enää ole, mutta kiputuntemus tulee esiin edelleen rasituksen jälkeen.

Severin tauti todetaan useimmiten oirekuvauksen perusteella, eikä erillistä kuvantamista tarvita. Severin tauti on kasvunvaiheeseen liittyvä vaiva, joka menee ohi. Koska kyse on rasitusoireesta, suositellaan ensihoitona lepoa ja rasituksen keventämistä. Tarkoituksenmukaista ei ole välttää kaikkea liikuntaa, vaan sellaista harjoittelua, jossa oireet pahenevat. Täydelliseen liikuntakieltoon ei ole siis tarvetta. Paluu kipua tuottavan lajin pariin tulee tehdä asteittain. Kipuja voidaan helpottaa kantakorotuksella ja kylmähoidolla.

Lisäksi oireita voi helpottaa ja taudin kestoa lyhentää hakeutumalla fysioterapiaan.

Yleiset hoitoperiaatteet:

• lepo / kipua tuottavan rasituksen keventäminen, kivuttomat liikuntamuodot sallittuja
• kylmähoito
• kantakorotukset / pehmikkeet vähentämään vetorasitusta
• alaraajan biomekaaninen tutkiminen: jalkaterän ja muiden nivelten liikkuvuuden ja alaraajan linjauksen tutkiminen
• erityisesti pohkeen ja säären alueen lihakset, mutta myös koko alaraajan lihasten huoltaminen
• teippaus

Fysioterapian tavoitteena on sekä helpottaa oireita että myös puuttua rasitusvamman syyhyn. Oireiden helpottamiseksi on syytä keskittyä pohkeen alueen, mutta mahdollisesti myös koko alaraajan lihashuoltoon ja voimantuottoon. Teippauksella taas tuetaan nilkkaa ja vähennetään rasitusta. Rasitusvammojen syntyyn vaikuttavat kuormittavat liikemallit, jotka johtuvat usein alaraajojen nivelten epätaloudellisista linjauksista tai voimantuoton heikkoudesta.

Nilkka, polvi, lonkka tai lantio ei pysy linjassaan liikkeen aikana aiheuttaen niveleen ylimääräistä kuormitusta. Alaraajojen linjausten tarkistaminen ja nivelten liikelaajuuksien läpikäyminen on fysioterapiassa tärkeää, jotta rasitusta aiheuttavat liikemallit saadaan korjattua ja vältytään vaivan uusimiselta sekä ennaltaehkäistään myös mahdollisia muita rasitusvammoja.